Aikuishuoltajuus

Jos hoitamasi henkilö on hyvässä kunnossa, et ehkä ajattele hänen mahdollista edunvalvonnan eli aikuishuoltajuuden tarvetta. Mutta jos harkitset tätä askelta, et ole yksin.

Valitettava totuus on, että monilla iäkkäillä aikuisilla on elämänsä loppupuolella pitkiä jaksoja, jolloin he eivät kykene tekemään päätöksiä omasta puolestaan – johtuen Alzheimerin taudista tai muista dementian muodoista, aivohalvauksesta, onnettomuudesta tai muusta vakavasta sairaudesta.

Jos henkilöllä on ennakollinen hoitodirektiivi, hänen lääketieteellistä hoitoaan koskevasta päätöksenteosta, jos hän tulee toimintakyvyttömäksi, saatetaan jo huolehtia. Jos hänellä on pysyvä edunvalvontavaltuutus , on joku, joka huolehtii raha-asioista.

Mutta entä jos hänellä on vain yksi näistä asiakirjoista? Tai ei kumpaakaan? Tai on tärkeitä päätöksiä, joita nämä asiakirjat eivät kata? Silloin voi tulla kyseeseen edunvalvonta tai aikuisen edunvalvonta. Sen järjestäminen ei ole yksinkertaista, siihen tarvitaan yleensä asianajaja ja tuomarin hyväksyntä. Mutta se saattaa auttaa ratkaisemaan valtavan ongelman siitä, kuka tekee häntä koskevat tärkeät päätökset, kun hän ei voi tehdä niitä itse eikä muita kirjallisia ohjeita ole riittävästi.

Mikä on edunvalvonta tai aikuisen edunvalvonta?

Valtuuston edunvalvonta ja aikuisen edunvalvonta ovat pohjimmiltaan sama asia – eri osavaltioissa käytetään jompaakumpaa nimitystä. Yksinkertaisuuden vuoksi käytämme vain termiä conservatorship. Jos joku ei pysty tekemään tärkeitä päätöksiä itse, tuomari nimittää jonkun – jota kutsutaan ”edunvalvojaksi” – tekemään nämä päätökset hänen puolestaan. Edunvalvojan tekemillä päätöksillä on tuomioistuimen oikeudellinen tuki. Edunvalvoja saatetaan määrätä päättämään hänen raha-asioistaan, lääketieteellisestä ja henkilökohtaisesta hoidostaan tai molemmista.

Jotakuta, joka on nimitetty tekemään päätöksiä hänen lääketieteellisestä hoidostaan ja muista henkilökohtaisen elämänsä osa-alueista – esimerkiksi asuinpaikasta – kutsutaan ”edunvalvojaksi (tai edunvalvojaksi)”. Jotakuta, joka on määrätty päättämään raha-asioista, kutsutaan yleensä ”edunvalvojaksi (tai edunvalvojaksi)”. Jos hän tarvitsee molempia, tuomioistuin voi määrätä saman henkilön hoitamaan molempia tehtäviä.

Huoltajuuden edut ja haitat

Huoltajuuden asettamisessa jollekin henkilölle on etuja ja haittoja. Ne ovat pähkinänkuoressa seuraavat:

Hyötyjä

  • Antaa perheenjäsenten tietää, että joku tekee päätöksiä
  • Antaa selkeät lailliset valtuudet asioida kolmansien osapuolten kanssa
  • Tarjoaa prosessin, jonka avulla tuomari voi hyväksyä tärkeät päätökset

Hyötyjä

  • Kustannuksiltaan kallis perustaa, vaatii lakimiestä, juridiset asiakirjat, ja oikeudenkäynti
  • Aikaavievää, mukaan lukien laaja jatkuva paperityö
  • Voi olla nöyryyttävää iäkkäälle aikuiselle, joka on vielä jokseenkin toimintakykyinen
  • Voi olla emotionaalisesti vaikeaa, jos perheenjäsenet ovat erimielisiä siitä, kenen pitäisi olla edunvalvoja

Missä tilanteissa edunvalvonta olisi hyvä ajatus perheenjäsenelle?

Kahden asian on yhdistyttävä, jotta edunvalvonta olisi tarkoituksenmukaista. Ensinnäkin henkilön on oltava fyysisesti tai henkisesti kykenemätön tekemään tärkeitä päätöksiä omasta puolestaan. Toinen seikka on se, ettei hänellä ole jo laillisia asiakirjoja (kuten elävää testamenttia ja taloudellisia asioita koskevaa valtakirjaa), jotka kattavat hänen henkilökohtaisia ja taloudellisia asioitaan koskevat päätökset.

  • Jos hän ei ole laatinut taloudellisia asioita koskevaa valtakirjaa, hän saattaa tarvita edunvalvojaa.
  • Jos hänellä ei ole lääketieteellistä hoitomääräystä tai elävää testamenttia, hän saattaa tarvita edunvalvojaa terveydenhuoltoa koskevien päätösten tekemiseen.
  • Jos hänellä on lääketieteellinen direktiivi, hän saattaa silti tarvita edunvalvojaa päättämään terveysasioista, joita ei ole käsitelty lääketieteellisessä direktiivissä (jos lääketieteellisessä direktiivissä ei ole jo nimetty asiamiestä tekemään näitä päätöksiä).
  • Silloinkin, kun hänellä on valtakirja sekä terveydenhuoltoa että raha-asioita varten, hän saattaa tarvita edunvalvojaa tekemään päätöksiä, jotka koskevat hänen henkilökohtaista elämäänsä – esimerkiksi sitä, missä hänen on tarkoitus asua tai kuka saa viettää aikaa hänen kanssaan.

Miten määrittelen edunvalvonnan perheenjäsenelle?

Valvonnan määrääminen edellyttää virallisten oikeudellisten papereiden jättämistä, minkä jälkeen oikeudenkäyntiä edeltää tuomioistuimen käsittely tuomarin kuultavana. Oikeudellisista papereista on käytävä selvästi ilmi hänen fyysinen tai henkinen tilansa ja hänen kyvyttömyytensä tehdä päätöksiä. Perheenjäsenille saatetaan joutua ilmoittamaan asiasta, ja heille on annettava mahdollisuus jättää omia oikeudellisia asiakirjoja, joissa he joko tukevat tai vastustavat ehdotettua edunvalvontaa tai ehdotettua edunvalvojaa. Myös asianomaiselle henkilölle on annettava mahdollisuus kiistää edunvalvonta, jos hän voi ja haluaa. Tätä kaikkea varten tarvitset apua asianajajalta, jolla on kokemusta edunvalvonnasta.

Oikean asianajajan löytämiseksi ota yhteyttä sen piirikunnan asianajajayhdistykseen, jossa sinä tai huostassasi oleva henkilö asut, ja pyydä sen asianajajien suosittelupalvelua. Kun otat yhteyttä suosituspalveluun, pyydä sellaisten paikallisten asianajajien nimiä, jotka ovat erikoistuneet edunvalvontaan tai vanhusoikeuteen. Voit myös ottaa yhteyttä National Academy of Elder Law Attorneys -järjestöön saadaksesi suosituksen sen jäsenistä alueellasi.

Miten tuomari päättää, että joku ei pysty tekemään päätöksiä itse?

Ei ole aina helppoa määrittää, onko joku kykenevä tekemään päätöksiä. Joissakin tapauksissa on selvää, että edunvalvoja on tarpeen – esimerkiksi henkilölle, joka on tajuton tai puoliksi tajuton tai jolla on pitkälle edennyt Alzheimerin tauti tai muu dementia. Monilla muilla ihmisillä on kuitenkin fyysisiä tai henkisiä rajoitteita, jotka heikentävät mutta eivät kokonaan poista heidän päätöksentekokykyään. Tällöin tuomarin on punnittava mielipiteitä ja vaihtoehtoja.

  • Jos hän pystyy kommunikoimaan, tuomari saattaa haluta puhua suoraan hänen kanssaan tai antaa erityisen tuomioistuimen virkailijan tehdä niin sen lisäksi, että hän lukee lääkäreiden ja perheenjäsenten raportit. Tuomari tai tuomioistuimen tutkija kysyy, ymmärtääkö hän oikeudenkäyntiä, haluaako hän edunvalvojan ja katsooko hän voivansa tehdä omia päätöksiä.
  • Jos alustavan tutkimuksen jälkeen ei ole vieläkään selvää, tarvitseeko hän edunvalvojan tai kuka edunvalvojan tulisi olla, tuomari voi määrätä erillisen asianajajan edustamaan häntä oikeudenkäynnissä.
  • Tuomari saattaa nimittää edunvalvojan, mutta rajoittaa edunvalvojan valtuudet vain tiettyihin päätöksiin, ja muut päätökset edellyttävät uutta tuomioistuinkäsittelyä.

Kenen pitäisi toimia edunvalvojana – ja mitkä ovat hänen tehtävänsä?

Henkilön edunvalvojaksi sopii yleensä parhaiten joku – yleensä aikuinen lapsi tai sisarus – joka asuu lähellä kyseistä henkilöä. Kuolinpesän edunvalvojaksi tulisi valita joku, joka on perehtynyt raha-asioiden hoitamiseen, etenkin jos raha-asioiden hoito on huomattavaa tai monimutkaista.

Kummassakin tapauksessa sen on oltava joku, joka voi antaa hänen asioidensa hoitamiseen tarvittavaa aikaa. Jos kukaan perheenjäsenistä ei asu hänen lähellään tai jos yhdelläkään perheenjäsenellä ei ole tarpeeksi talousosaamista, tuomari saattaa määrätä ammattimaisen edunvalvojan – joko julkisen viranomaisen tai yksityisen, palkatun edunvalvojan.

Saatat tuntea olevasi paras henkilö edunvalvojaksi, mutta joku toinen perheenjäsen saattaa olla eri mieltä. Ennen kuin jätät oikeuspaperit, keskustele perheesi kanssa siitä, kenen tulisi olla edunvalvoja. Tämän kysymyksen selvittäminen etukäteen voi vähentää huomattavasti stressiä ja tehdä oikeusprosessista sujuvamman ja edullisemman.

Huoltajan on päätettävä hänen jokapäiväisestä hoidostaan. Mutta edunvalvojan on ehkä tehtävä myös merkittäviä henkilökohtaisia tai taloudellisia päätöksiä, kuten miten hänen varansa käytetään parhaiten pitkäaikaishoitoon tai missä hän asuu. Edunvalvojan on myös hoidettava hallinnolliset asiat hänen puolestaan – esimerkiksi asiointi lääkäreiden, Medicaren, vakuutuksen tai pitkäaikaishoitoa tarjoavan viraston tai laitoksen kanssa. Tähän kuuluu myös sellaisten etuuksien, eläkkeiden, sairausvakuutuksen ja vastaavien hakeminen, joihin hän voi olla oikeutettu.

Valtuutetun on myös pidettävä tarkkaa kirjaa hänen puolestaan tehdyistä päätöksistä ja menoista. Nämä tiedot on raportoitava säännöllisesti tuomioistuimelle; se, kuinka usein ja kuinka yksityiskohtaisesti, riippuu tuomarin määräyksistä hänen tapauksessaan.

Tuomari saattaa myös vaatia edunvalvojaa palaamaan säännöllisesti tuomioistuimeen raportoimaan siitä, mitä on tapahtunut viimeisimmän oikeudenkäynnin jälkeen. Tai hän saattaa vaatia edunvalvojaa tulemaan uudelleen oikeuteen ennen tiettyjen tärkeiden päätösten tekemistä, kuten hänen asuntonsa myymistä tai hänen siirtymistään hoitolaitokseen tai pois osavaltiosta.

Maksaako edunvalvoja palkkaa

Normaalisti sinulle tai jollekin muulle perheenjäsenellesi, joka toimii perheenjäsenesi edunvalvojana, ei makseta palkkaa näiden tehtävien hoitamisesta, vaikka kulut korvataankin hänen varoistaan. Ammattimaiselle edunvalvojalle maksettaisiin palkkaa, ja tuomari päättää, kuinka paljon.
Joskus edunvalvojana toimiminen on hyvin aikaa vievää ja rajoittaa vakavasti muuta työtä, jota edunvalvoja voisi tehdä. Tällöin tuomarille voidaan esittää erityinen pyyntö siitä, että edunvalvojana toimivalle perheenjäsenelle maksetaan korvaus.

Mitä tapahtuu, jos edunvalvoja hoitaa perheenjäseneni asioita väärin?

Edunvalvoja ei ole taloudellisesti vastuussa huonosta arvostelukyvystä raha-asioiden hoitamisessa. Edunvalvoja joutuisi henkilökohtaiseen vastuuseen vain, jos tuomarille osoitettaisiin, että edunvalvoja varasti tai syyllistyi muulla tavoin petokseen tai oli holtittomasti vaarantanut henkilön omaisuuden.
Jos sinä tai muut perheenjäsenet uskotte, että edunvalvoja tekee jatkuvasti huonoja päätöksiä perheenjäsenenne puolesta – joko taloudellisesti tai hänen henkilökohtaisen huolenpitonsa osalta – voitte tehdä oikeudenkäyntiasiakirjoja, joissa tuodaan esiin nämä seikat, ja saada tuomarin päättämään, pitäisikö edunvalvoja vaihtaa.

Kuinka edunvalvonnan päättyminen päättyy?

Välinehuoltajuus jatkuu luultavasti niin kauan kuin hän elää. Se voidaan kuitenkin lopettaa, jos hän saa takaisin päätöksentekokyvyn. Taloudellinen edunvalvonta saatetaan lopettaa, jos hänellä ei ole enää varallisuutta hoidettavana.
Vaikka itse edunvalvonta todennäköisesti jatkuu niin kauan kuin perheenjäsenesi elää, edunvalvojana toimiva henkilö saattaa vaihtua. Näin voi tapahtua, jos edunvalvoja kuolee, muuttaa pois tai ei muuten enää pysty hoitamaan edunvalvojan tehtäviä.
Tuomari voi myös korvata edunvalvojan jollakulla toisella, jos edunvalvoja tekee toistuvasti huonoja päätöksiä tai laiminlyö velvollisuutensa. Perheenjäsen tai muu asianomainen henkilö voi pyytää vaihtoa jättämällä tuomioistuimelle paperit, joissa esitetään yksityiskohtaisesti syyt siihen, miksi edunvalvoja olisi vaihdettava.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.